Sattumapakka

SATTUMAPAKKA SYNTYI HITAASTI

Tässä blogitekstissä pysymme vielä lähinnä Sattumapakka-kirjani kirjoittamisvaiheissa. Aluksi muutama sana sen taustalla olevasta kirjastani Yli rajojen.

Omaelämäkerrallinen Yli rajojen kertoi vain pienen pätkän elämästäni. Toki sen tapahtumiin vaikuttivat suuresti menneisyys ja myöhemmin tulevaisuuskin sai sieltä suuntaa.

Yli Rajojen rajoittui kuvailemaan avioliittoani kovia kokeneen kroatialaisen mieheni kanssa. Kovia tuli sitten koettua avioliitossakin, sillä ihmisen on vaikea muuttua, vaikka olisi halua.

Yli rajojen -kirjan jälkeen avioeroani hoitaneesta asianajajastani Ollesta tuli ystäväni. Vuosia kului ja elämäni monimutkaistui. Olle vaati minua kirjoittamaan kirjalle jatkoa.

Ratkaisevaa on kirjoituksen sisältö

Opiskelin kirjallisuuden lajeja ja julkaisijan odotuksia. Periaatteessa ratkaisevaa on vain kirjoituksen sisältö. Käytännössä kustannustoimittaja tarttuu varmasti mieluiten tekstiin, jonka kirjoittaja hallitsee kohtuullisen hyvin kieliopin ja oikeinkirjoituksen.

Mikäli suunnittelet kirjoittamista, muista, että hyvä tarina on kuitenkin tärkein seikka romaania kirjoitettaessa. Hyvin etenevä juoni ja sujuvasti replikoivat henkilöhahmot ovat luettavuuden kannalta keskeisiä. Tärkeää on mielestäni se, että kirjoituksessa näkyy ja kuuluu kirjoittajalle tyypillinen ääni.

Itse käytin Sattumapakkaa kirjoittaessani repliikeissä kulloisenkin sanojan kieltä, jonka sisältö selvisi suomeksi kyllä varsin helposti. Jotkut käyttävät murretta tai slangia. Nämä ovat tyyliseikkoja, joiden lisäksi oikeakielisyys ja lauseiden rakenne täytyy hallita mahdollisimman hyvin.

Ajankuvaus, ihmiskuvaus ja miljöö

Kirjoittajan on hyvä miettiä, mitkä alat hän tuntee parhaiten tai mistä hän on niin kiinnostunut, että on valmis ottamaan selvää aiheesta. Hämmästyttävän moni tietää nykyään monista asioista, joten kirjailija ei ole samanlainen auktoriteetti kuin ennen.

Sinun kannattaakin tehdä taustatutkimukset hyvin ennen kuin alat kirjoittaa itsellesi vieraasta asiasta. Sama pätee paikkaan ja miljööseen, ihmisten elämään kirjoittamissasi olosuhteissa ja aikana.

Omaelämäkerrallista kirjaa kirjoittaessani en luottanut hyvään muistiini, vaan minulla oli tarkastelussa monta mapillista dokumentteja, karttoja ja kirjeitä. Vaikka kirjoitin romaanimuotoista tekstiä, jossa elävöitin tarinaa, ajankohtien piti olla mahdollisia kirjoittamissani kohtauksissa.

Sattumapakassa ja Yli rajojen -kirjoissa henkilöillä oli esikuvansa, joita oli helppo kuvailla. Nimet olivat useimmiten muutettuja, ja jollakin kirjan henkilöllä oli ominaisuuksia kolmesta eri henkilöstä. Tapahtumat ovat siis tosia, mutta henkilöt osin muunneltuja.

Kirjan juonen voi kirjoittaa etukäteen tukirangaksi

Kirjoittaja voi laatia juonen hyvin yksilöllisesti. Jotkut suunnittelevat sen etukäteen kaikkine kriiseineen ja käännekohtineen ikään kuin tukirangaksi. Sen ympärille rakennetaan henkilöt ympäristön ja teeman mukaisesti.

Olin kirjoittanut Sattumapakan alun jo moneen kertaan, kunnes lopulta laadimme ystäväni Hertta Maurialan kanssa listan jatkoon tulevista tapahtumista. Kaikki ranskalaisin viivoin laaditulle listalle päätyneistä tapahtumista eivät päätyneet kirjaan. Lista oli kuitenkin hyvä muistio, josta poimin tapahtumia sopiviin kohtiin. Käytetyt tapahtumat merkitsin tähdellä.

Alla olevassa podcastissa muistelemme tapahtumalistamme laatimista ja Sattumapakan syntyä Hertta Maurialan kanssa.

Jaa kirjoitus:

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on pinterest
Share on print
Share on email

Jätä kommentti